Pariisin Eiffel-torni ja Kuusankosken betonipylväät eivät ihan ensi kuulolla istu samaan kategoriaan. Vai istuvatko kuitenkin?

Molemmat nimittäin ovat olleet purku-uhan alla. Eiffel-torni on nykyisin maailman vierailluin nähtävyys, jossa käy vuosittain yli seitsemän miljoonaa kansainvälistä turistia. Purkamista tuskin yksikään ranskalainen päättäjä enää edes miettii. Kuusankosken betonipylväät ovat edelleen purku-uhan alla. Täällä päättäjät pitävät niitä rumina ja vaarallisina. Vai olisiko syy kuitenkin jossain muualla? Alue on kaavoitettu uusille kerrostaloille.

Betoniset voimajohtopylväät ovat olleet jo vuosikausia niin sanotusti "kuumaa kamaa". Niiden säilyttäminen / purkaminen on herättänyt voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Nettiadressiin on kerätty satoja nimiä pylväiden säilyttämisen puolesta. Vastustajat puolestaan vetoavat pylväiden huonoon kuntoon ja vaarallisuuteen.
Niiden on sanottu jopa "ruostuvan poikki". Mikä sitten onkaan totuus? 



Oli niin tai näin, betonipylväät seisovat edelleen ylväinä Kymijoen rantapenkereellä. Niitä voi käydä ihailemassa myös veneestä käsin. Muun muassa puisia jokiveneretkiä järjestävä KymiSun vie asiakkaitaan jokiveneristeilylle alueella ja veneestä käsin nähtynä pylväät saavat kauniin taustan Kuusankosken vehmaasta maisemasta.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2015 teemana oli ”Teollinen ja tekniikan perintö”. Tosiasia on, että "pylväsrivistöllä on merkitystä teollisen kulttuurimaisemakokonaisuuden osana, niin historiallisesta kuin maisemallisestakin näkökulmasta. Pylväät ovat kaupunkikuvan kannalta keskeisessä asemassa ja ne muodostavat yhdessä hahmotettavan kokonaisuuden." 

Pylväistä on kirjoitettu alueen lehdistössä ja blogeissa, sosiaalisessa mediassa ja niistä on keskusteltu turuilla ja toreilla. Paikallinen käsityöalan yritys Siniin on toteuttanut pylväiden pienoismallin betonista. Samoin pylväät pesevät iloisesti ikkunoita ja pöydän pintoja pesulapussa.

Lokakuussa 2015 Kuusankosken Taideseura ja Pohjois-Kymenlaakson taideseurat pitvät kaksipäiväisen PopUpArt-tapahtuman Kuusankosken keskustan tyhjässä liiketilassa. Sinne oli tehty pahvisia pylväiden pienoismalleja, joita lapset - ja miksei vähän vanhemmatkin - saivat koristella mielensä mukaan. Tämä osoittautui hittituotteeksi.
Vuodelle 2016 lasten askartelemista betonipylväistä tehtiin kalenteri, jolla Kuusankosken Taideseura ry ja Kuusankoski-Seura ry ottivat kantaa pylväiden puolesta.



Pylväät esiintyvät myös toisessa vuoden 2016 kalenterissa, jossa ne ovat saaneet arvoistaan seuraa. Betoniset voimapylväät on asetettu aikoinaan purku-uhan alla olevien rakennusten viereen - muun muassa Pariisin Eiffel-torni.

Oli niin tai näin, Kuusankosken teräsbetonipylväät ovat paikkansa ansainneet. Ne täydentävät jokimaisemaa ja seisovat ylväästi pystyssä antaen maisemalle sen omaleimaisen ilmeen.

Toivoa sopii, että päättäjät osaavat nähdä hieman pidemmälle ja miettiä, millainen matkailuvaltti heillä on käsissään. Tästä osoituksena oli lokakuussa järjestetty viikonlopun mittainen valotaideteos, jossa valotaiteilija Kari Kola valaisi pylväät ja Kuusankoskitalon edustalla olevan rannan. Teos oli osa Kuusankoskitalon 30-vuotisjuhlallisuuksia. Kävijöitä oli tuhansia ja toiveissa oli, että tällainen valoteos voisi olla pysyvä.

Ulla Hoikkala 23.2.2020